Monet kaupunginosat juhlivat olemassaoloaan ja rakentavat identiteettiään. Mielestäni hyvä ja kannatettava idea. Varsinkin Roihuvuoressa oli tänä syksynä panostettu juhlinnan järjestämiseen - ja siinä onnistuttiinkin oikein hyvin.Oman kaupunginosamme juhlinta on perinteisempää: VPK esittäytyy, paikallinen Elvis esiintyy, grillataan makkaraa ja paistetaan vohveleita sekä juostaan kilpaa. Siis lapset.
Tai tarkoitus on, että lapset juoksevat. Sarjat alkavat 2-vuotiaista, joten kaikilla sen ikäisillä ei ihan rohkeus riitä yksin juoksemiseen. Eikä ihme. Taputtava, hurraava ja huutava vanhempien ja isovanhempien lauma saattaa kannustavan sijasta olla hyvin pelottava ja 60 metrin juoksu muodostuu 2-vuotiaan mielessä todelliseksi amok-juoksuksi.
Niinpä. Liian pienten lasten on juostava kilpailussa. Sehän on itsestään selvää. Sitä vaatii vähintäänkin perheen kunnia.
Isät ja äidit juoksivat hyvin tänäkin vuonna. Ikävä, että he jäivät vaille palkintoja. Edes oman lapsen onnelliset kasvot eivät olleet palkitsemassa, koska liian pienet juoksijat itkivät täysillä, kun heidät väkisin nostettiin palkintopallille. Perheen ja vanhempien kunnian(himon) vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti