Täältä tullaan elämä?

Elämä pyöritti pitkän ohjelman linkouksineen. Sitä vilkasta, sen pikkuveljeä ja vanhempia. Koulua, opettajia ja ties keitä muita.

Ensin mentiin hurjaa vauhtia yhä syvemmälle, yhä alemmaksi, yhä enemmän uppeluksiin. Kohti ahdistavampaa ja ahdistavampaa arkea.

Sitten pyörittiin siinä mustassa ja sameassa tunteessa, joka ei hetkeksikään irroittanut. Pitkään, muistikuvitta ja aivan vereslihalla.

Sieltä aloitettiin nousu kohti pintaa. Se haastava sen aloitti - ja lopulta veti meidät mukanaan. Ihme, josta ei vieläkään uskalla iloita. Sen jatkumista toivoo, mutta samaan aikaan pelottaa. Ihan vietävästi.

Riviäkään viime vuodesta en saanut kirjoitettua. Kirjoitukset löytyvät viranomaisten kirjoista.

Vastapäätä minua istuu selviytyjä. Seesteinen ja hymyilevä esikoinen.