Luin viikolla 10-vuotiaasta pojasta, joka riuhui koulussa. Löi opettajia ja poliisit kutsuttiin paikalle. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miten sen pojan äiti kestää tämän kaiken.

Aamun tunteina mietin, mihin olisimme päätyneet erilaisilla ratkaisulla. Päätin olla miettimättä.

Päässäni muotoutuu kasvatusajatus, joka perustuu samaan kuin Icehearts: onnistumisen kokemuksia, tykkäämistä ja luottamissa ihan jokaisen elämään. Uskon vahvasti, että hyvät valmentajat, pelikaverit ja seurat ovat olleet avainasemassa perheen lisäksi, että olemme sen haastavan kanssa tässä, missä nyt olemme.

Näitä kokemuksia pitäisi kaikkien lasten kokea ja varsinkin niiden haastavien, joiden korvat ja sielu on täynnään kieltoja ja torumisia.